Sahteja ei ole liikaa kaupallisesti saatavana, joten on harvinaista, että tähän blogiin saadaan reilun kahden viikon sisään kaksi Olutkoiralle uutta tapausta. Juhannuksena maisteltiin Maku Brewingin Työmiehen Wehnänen Sahti. Viime viikonloppuna poimin Heinolan Heila-lähiruokatorilta pari pulloa Pihamaan Sahtia, jota on myyty näillä nurkilla jo vuosikausia. Sahti valmistetaan Heinolassa, ja Pihamaan perheen viinitila on puolestaan Asikkalan Kalkkisissa eli naapurikunnassa.
Pihamaan Sahti (9 %) on vaahdoton, jopa sahdiksi aika vähähiilihappoinen. Se on suunnilleen sahtien värispektrin keskivaiheilla, punertavan ruskea, lievästi samea. Tuoksu ja maku edustavat pikemminkin astetta tummempien sahtien leipäistä maltaisuutta, eli suurta banaanipommia ei ole tällä kertaa tarjolla. Jos johonkin makukokemukseen pitäisi heinolalaissahdin makua verrata, tulee mieleen perinteinen jälkiruoka karpalot kinuskikastikkeella. Marjaisuutta on siis maussa mukana, melkein pieneen hapokkuuteen saakka mutta ei ehkä sentään. Kokonaisuus pysyy kohtalaisen raikkaana ja mielenkiintoisena, eli tönkön puuromainen sahti ei ole kyseessä.
Lähiruokakauppoja löytyy tietysti sieltä täältä ympäri Suomenmaata, mutta Heila on niistä varmasti parhaasta päästä. Se nyt on itsestään selvää, että tuore sahti kuuluu aika harvan maalaispuodin valikoimaan. Sitä näkyi olevan myynnissä ainakin puolen litran lasipulloissa ja kolmen litran muovikanistereissa. Lisäksi Heila erottui monista muista herkkutoreista sillä, että tarjolla oli tuoretta lihaa ja vihanneksia, toki myös makkaroita ja muita pakattuja kylmäartikkeleita. Sahti on hyvä grilliruokien kaveri, ja täältä siis löytyvät nuo ritilällä käristettävät elintarvikkeetkin. Monenlaista pitempään säilyvää maalaistuotetta on myös hyllykaupalla. Ravintolan puolelta saa aamupäivästä alkuiltaan saakka (paitsi lauantaisin vain lounasaikaan) sekä vaihtuvia annoksia että esimerkiksi hampurilaisia.
Olutkoira 