Etu-Töölön klassikkopubi St. Urho on taas tuonut cask– eli real ale -oluen ystäville kattauksen brittiläistä ja suomalaista tuoretta tynnyriolutta. Tuotteita on tällä kertaa pumpuissa kahdeksan kappaletta, ja ainoastaan Marblelta oli kaksi tuotetta – siis seitsemän panimoa yhteensä mukana tapahtumassa.
Hyökkäsin ensimmäisenä Marble Breweryn Extra Special Marblen (5,5 %) kimppuun, koska olin vähän epätietoinen siitä, olinko tätä Marblen ESB:tä ennen maistanut cask-oluena. Jos olen, edellinen kerta oli panimon lippulaivapubissa Marble Archissa Manchesterissä viisitoista vuotta sitten. Siellä kokeilin muutamia oluita heidän silloisesta perusvalikoimastaan. Myöhemmin Helsingissä olen kyllä testannut tämän tavallisena hanaoluena.
Olin oikeastaan yllättänyt huomatessani, että tämä ESB on pikemminkin vanhan koulukunnan IPA, tai ainakin lähellä sellaista. Humalat ovat Amarillo, Comet ja Ekuanot. En tiedä, onko humalaprofiili voinut olla tässä oluessa alusta asti sama. Väri on melko sama kuin Fuller’sin kuuluisassa ESB:ssä, tuoksussakin joitain samoja elementtejä mutta myös selkeää amerikkalaisuutta. Maussa on appelsiinia ja karamellia kuten ESB-tyyliltä voi odottaa, ja lisäksi kireämpää greipinkuorta, joka taas viittaa Atlantin taakse. Juohan tätä ihan ilokseen, mutta tästä on vaikeampi hahmottaa cask-käsittelyn etuja kuin vieläkin perinteisemmistä brittijutuista. Toki lämpötila ja hiilihappotaso ovat real alelle ominaiset, mutta eihän sen salaisuus niissä ole.
Hoppe IPA (6 %) oli toinen tällä kerralla testaamani cask-olut. Sen alkuperäinen syntypaikka on Suomenlinna ja nykyinen valmistuspaikka luultavasti jossain Uudenmaan mantereella. Vaikka tätä olutta on – varmaan ihan hyvistä syistä – aina markkinoitu IPAna, tässä kattauksessa se muistuttaa ehkä eniten perinteistä britti-bitteriä. Toki se on strong bitter, jos se on bitter. Tuoksussa on mansikkaa tai vadelmaa, maku on sinänsä karamellimaltainen mutta ei vailla metsämarjojen sivuvaikutusta. Monet oluen ominaisuudet saattavat olla peräisin hiivasta, mutta myös humalan katkeruutta on jonkin verran. Aikaisemmin olen juonut Hoppe IPAa luultavasti pullosta (silloin, kun Suomenlinna ei vielä tölkittänyt oluitaan), ja veikkaisin nyt uusimman maistelun perusteella sen toimivan parhaiten nimenomaan cask-oluena. Sellaisena se joka tapauksessa toimi oikein hienosti.
Eilen perjantai-iltapäivänä Urkki oli ilahduttavan täynnä. Toki suuri osa porukasta ei juonut mitään real aleja vaan tavallisia lagereita ja muita perushanatuotteita. Ehkä brittityylisten tynnyrioluiden tapahtuma tuo kuitenkin paikan normaaliin rientoon jälleen oman mainion lisänsä, ja kantisten seuraksi ilmestyy enemmän erikoisen tarjoilutavan ystäviä.
Olutkoira 
Extra Special Marblea ei ole voinut nauttia Rochdale Roadin varrella viisitoista vuotta sitten, koska olut lanseerattiin ko. nimellä tällä vuosikymmenellä.
TykkääTykkää
Kiitos oikaisusta! Joku epäily minullakin oli, että tämä voi olla uudempi tuote, siksi tuo muotoilu. Mitä lie siellä silloin ollut noita tarjolla, Manchester Bitter varmaan ja pari muuta. En vielä tehnyt muistiinpanoja siihen aikaan.
TykkääTykkää