Brno olutkaupunkina (osa I)

Teen kuten Savonlinnassa edellisessä kirjoituksessa, aloitan parhaasta kohdekaupungissa nautitusta oluesta. Tai ainakin toisesta kärkikaksikkoon kuuluvasta. Kumpikin kahdesta huippuoluesta oli valmistettu kaupungin historiallisessa keskustassa ja vieläpä samoissa kiinteistössä, joissa ne juotiin. Tätä voi pitää yhtenä merkkinä siitä, että Brno on elinvoimainen olutkaupunki, vaikka sijaitseekin Tšekin viinialueena tunnetussa Etelä-Määrissä.

Minipivovar Pegas on panimoravintola, joka on toiminut Jakubska-kadulla jo vuodesta 1992. Tämän ravintolapanimon oluita on vuosien varrella kiitelty paljon, ja esimerkiksi tällä reissulla nauttimani Pegas Gold 16° – myös speciál– ja polotmavý ležák– nimillä kutsuttu – sai Evan Railin toimittamassa Good Beer Guide to Prague and the Czech Republic -kirjassa vuonna 2007 neljä ja puoli tähteä viidestä. Ei taida olla mitään syytä ainakaan alentaa tuota arviota edes näin reilut 15 vuotta myöhemmin. Olut oli lämmittävä, intensiivisen karamellinen (tietysti paremmin sopiva muihin vuodenaikoihin kuin heinäkuun helteisiin), mutta ei liian makea, ja kaikin puolin herkullinen. Palataan siihen toiseen huippuolueen postauksen kakkososassa.

Matkaseuralainen nautti Pegasissa vehnäoluen, joka oli pikemminkin raikkaan sitrushedelmäinen kuin raskaan banaaninen ja neilikkainen. Näistä kahdesta se varmasti sopi kesäolueksi paremmin, mutta molemmat vakuuttivat siitä, että Pegasin osaaminen on tallella. Ruoka on tšekkiläisen perusteellista, melkein baijerilaiseen tapaan laitettua liha- ja knöödelityyppistä vanhan koulukunnan gasthaus-annosta.

Monen kaupungin kauniskin keskustori on yhdentekevä paikka, josta ei löydy kuin ketjuruokaa ja ylihintaista bulkkikaljaa. Brnossa Vapauden aukion (náměstí Svobody) kiinnostaviin paikkoihin kuuluu ainakin U Tomana -ravintola, jolla on Pegasin tavoin oma panimo. Meille U Tomanan panimotuotteiden testaaminen oli melkein velvollisuus, koska yövyimme yhdessä ravintolan omistamista asunnoista samassa talossa. Asunto oli paitsi laadukas ja mukava myös erittäin hyvin äänieristetty – mitään yöelämän melua tai muutakaan ei kuulunut ikkunoiden läpi.

Panimoravintolan Tomanova (5,1 %, kantavierrevahvuus 12°) on käytännössä jonkinlainen Pilsner Urquell -klooni mutta ei liian pieteetillä väsätty kaksoisolento. Hedelmäisyyttä on vähän enemmän kuin tiukkaan formuunsa viritetyllä PU:lla, mutta eihän sitä kovin paljon tšekkilagereissa yleensäkään ole, ja humalan katkeroa on puolestaan tässä pikemminkin vähemmän kuin enemmän. Hyvä kesäolut oli vaalea Emanuelova (4,1 %, 10°), johon wiener– ja münchner-maltaat tuovat syvyyttä mutta matala vierrevahvuus pitää keveänä. Tumma Otakarova (4,8 %, 11°) on tyypillinen keskieurooppalainen tumma lager, lempeä muttei unohtumaton.

Ajattelin, että olutostoksia kotiin vietäväksi olisi helpompi hankkia Brnossa kuin metropolimittaisessa Prahassa. Tässä vaisto vei osittain metsään. Keskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä löysin kaksi olutkauppaa, joista kumpaakaan ei kyllä voi suositella varauksetta. Jos jollakulla on hyviä kokemuksia kauempana Brnon laitakaupungilla sijaitsevista kaupoista, niitä saa jakaa kommenttikentässä. Hauskaa oli tosin, että kaksi kokeilemaani kauppaa olivat keskenään täysin erilaiset – ehkä ne ovat tšekkiläisen olutkaupan kaksi peruslajia.

Craft Beer Bottleshop & Bar oli yllättävän pieni, vain muutama kylmäkaappi Zelný trhin (”Vihannestorin”) laidassa sijaitsevan liikerakennuksen yläkerrassa. Valikoimassa oli paljon ulkomaista tuonti-craftia, ja tšekkiläinen tarjontakin enimmäkseen niiltä panimoilta, jotka osaavat jo pakata oluensa värikkäisiin tölkkeihin. Minulle, joka etsin perinteisempien tšekkitekijöiden juttuja, ei oikeastaan täällä tuntunut olevan mitään ostettavaa. Ostakoot tšekit itse näitä neipoja, stouteja ja hapanoluita, jos ne heitä kiinnostavat.

Pivotéka U Martina oli parisataa metriä vanhankaupungin ulkopuolella, arkisen näköisellä Hybešova-kadulla. Tiskin takana päivysti väsähtäneen oloinen ukkeli, joka kyllä rahasti pullot mutta ei tarjonnut muuta apua oluiden ostoon turistille. Jääkaapeissa oli paljon muovipulloja pieniltä ja keskisuurilta tšekkipanimoilta, joitain pulloja ja tölkkejä naapurimaista ja kauempaakin. Näistä kahdesta kaupasta tämä oli kuitenkin se, josta löysin muutaman pullon mukaan vietäväksikin. Tosin aikaisempien kokemusten perusteella en suosittele ostamaan kovin monia näitä kylmäsäilytystä vaativia tšekkimuovipulloja, koska niissä oluista valuvat tuoreet tuoksut ja maut pian pihalle, ja jäljelle jää aika lailla tavallista tölkki- tai pullotuotetta muistuttava valju lager.

Jätä kommentti