Uusi Hagström-lanseeraus tuli edellisen jälkeen selvästi nopeammin, kuin mitä helmikuista pilsneriä oli silloin odotettu syksyn West Coast IPAn tultua julki. Arit Juntunen ja Nyfors olivat jälleen paikalla Barskissa tänä iltapäivänä kertomassa uudesta tuotteesta ja sen lähtökohdista. Panimokumppanina oli tällä kertaa kuopiolainen Rock Paper Scissors (RPS). Panimolla oluen valmistamisesta vastannut Aki Railanmaa oli kuulemma tulossa Barskiin myöhemmin illalla, mutta en ehtinyt jäädä odottelemaan hänen osuuttaan.
Joitain teknisiä faktoja Hagströmin uudesta oluesta on ehkä syytä latoa pöytään tässä kohtaa. Alkoholia on 6,8 prosenttia. IBU-lukema eli humalakatkeruus on jopa 80, mikä on tietenkin käsittämätön määrä saksalaishenkiselle vehnäoluelle. Tämän kolmen hengen (plus apuvoimien) Hagström-kollektiivin perusajatushan kuitenkin on: tehdä esimerkillisiä versiointeja vahvasti humalavetoisista oluttyyleistä. Mallasprofiili Hagströmin hopfenweissessa rakentui vehnämaltaasta (hieman alle 50 %), pilsnerimaltaasta (noin 50 %) ja pienestä määrästä karamellimallasta. Humalapuolella uusiseelantilaisia Riwakaa ja Motuekaa tukivat katkerointitehtävässä Amerikan mantereen Columbukset.
Todella tanakasti humaloidut oluet ovat ilman muuta yksi tämän 21. vuosisatamme oluttrendejä. Ne eivät ehkä ole olleet parin viime vuoden aikana suurinta huutoa, mutta Hagströmin missio osuu kuitenkin johonkin vastaanottavaan suoneen jopa pienessä Suomessa. NZ Hopfenweisse on hedelmäisen tuoksuinen, varsinkin lämmetessään trooppisen hedelmäinen vehnäolut, jossa saksalaistakin weizen-makua voi aistia vaikka humalan alta sitä ei paljon erotukaan. Mangosose on yksi perusmaun ominaisuuksista – toki jo ulkonäkö muistuttaa vähän hedelmäsosetta – ja jälkimakuun jää myös aika lailla katkeroa.
Omaan makuuni tämän oluen elementit ovat melko hyvässä tasapainossa, koska joillekin vahvemmille vehnäoluille tyypillinen puuroisuus ja mausteisuus puuttuvat, ja olut oli aika letkeällä tavalla raikas ja jopa kepeä (prosentteihinsa nähden). Hiiva on ilmeisesti valittu jossain määrin tätä kevyyttäkin ajatellen. Tuoreuskin tietysti ehkä auttaa, eli usein pirteään humalointiin perustuvat oluet veltostuvat helposti ajan myötä.
Olutkoira 