Kuinka kaukaa haettu tämä olisi televisiojännärin alkuasetelmaksi?
Panimon pomo löytyy juhlien jälkeen kuolleena, mutta mies on tyyppinä sen verran uskomaton mul**u, että melkein kenen tahansa sarjan hahmoista voi kuvitella päästäneen hänet päiviltä.
Tällainen on kuitenkin Walesiin sijoittuvan The Pact -sarjan premissi. Sarjan muu henkilögalleria on lähinnä panimon työntekijöitä, heidän perheenjäseniään ja pikkukaupungin poliiseja.
Voisi kuvitella, että HBO:lla näkyvän sarjan käsikirjoittajat ovat seuranneet panimoalan ympärilllä viime vuosina käytyä keskustelua. Tunnetuistakin panimoista on paljastunut tapauksia, joissa naisia tai etnisiin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä on häiritty tai syrjitty – joskus päällikköportaan toimesta, useammin käytännössä heidän hiljaisella hyväksynnällään.
Jack Evans on perinteikkään Evans Breweryn nuori toimitusjohtaja, joka on perinyt perheyhtiön ohjakset isältään Arwelilta. Perheen ongelmallinen dynamiikka on yksi sarjan uhkaavan pohjavireen lähteitä, ja siihen liittyy myös Arwelin sisko Louie. Sarjan jonkinlainen päähenkilö on Anna, poliisin ylikonstaapelin Maxin vaimo. Anna, kuten hänen ystävänsä Nancy, Louie ja Cat, kuuluvat kaikki Evans Breweryn henkilökuntaan.
Sarjan juoni – sen enempää siitä paljastamatta – on punottu aika näppärästi sen ympärille, ketkä kaikki olisivat voineet olla juhlailtana metsikössä, josta Jack Evansin ruumis löytyy, ja miksi he olisivat siellä olleet. Erinäisillä henkilöhahmoilla on salaisuuksia, joita ei voi paljastaa, tai asioita, joiden ei pidä syystä tai toisesta antaa tapahtua. Näiden piilossa pitäminen johtaa kuitenkin entistä pahempiin vaikeuksiin.
Dekkarijuoni on sen verran pätevä, että kuuden jakson sarja kantaa sen varassa. Panimotoimintaa ei tietenkään paljon näytetä, sillä panimo on ennen kaikkea tapahtumien taustamaisemaa. Välillä firman työntekijät – joista muuten päänelikon lisäksikin suuri osa on naisia – hengailevat käymistankkien tai muun välineistön edustalla. Kuvauspaikkana on ollut Rhymney Brewery eteläisen Walesin Pontypoolin kaupungissa. Se on toiminut vuodesta 2005, toisin kuin fiktiivinen Evans Brewery, joka mainostaa sammuttaneensa walesilaisten janoa vuodesta 1921 alkaen.
Panimo on ilmeisesti ollut Evansin perheelle myös melkoinen kultakaivos, päätellen isä-Arwelin ökykartanosta ja ylellisestä elämäntavasta. Ehkäpä pitkän linjan alueellisilla panimoilla on Britanniassa tehtykin isoja rahoja, en oikeastaan tunne niiden talouslukuja. Nykyisillä pienpanimoilla voittomarginaalit jäänevät pienemmiksi.
Olutkoira 