Viime kuussa mainitsin, että minulla on pyhä tavoite maistaa mahdollisimman monia belgialaistyylisiä oluita, mitä suomalaiset panimot tekevät. Osa niistä menee jatkossakin varmasti minulta ohi – jakeluteknisistä syistä – mutta äskettäin nappasin Alkosta taas kaksi uudehkoa tulokasta. Iso-Kallan Katkeruuden malja tulee Kuopiosta ja Tujun Peurastaja Lappeenrannasta.
Katkeruuden maljassa (9 %) tuoksu on hyvä, belgialaisen mausteinen, hedelmäinen. Olut on tripel, tyylin mukaisesti vaalea ja vahva. Alkuun maussa on toffeeta Sint-Bernardus Tripel -tyyliin, samoin kypsää sitruunaa. Alkuvaikutelma on melko raikas tripeliksi, mutta oluen lämmetessä tuntuu tapahtuvan pieni käänne heikompaan, ja loppumaku on raskaahko, hiivainen, kivennäinen, ellei melkein vierteinen, ja siinä on jokin trooppisen hedelmän tai kasviksen sävy. Sitrus tuntuu vähän sitruunalimun tyyppisenä. Maanläheisiä, mausteisia piirteitä tulee myös alun herkullisen mallaspohjan kylkeen.
Peurastaja Saison on belgialaistyylinen olut Tujulta, joka tunnetaan panimona erityisesti moderneista NEIPA-tyyppisistä oluistaan. Hyvää NEIPAa olen heiltä juonutkin, esimerkiksi viime kesänä Lappeenrannassa. Amerikan nykytyyli on siis eteläkarjalaisilla hallussa.
Peurastaja on kypsän sitruunainen, hedelmäsopan tuoksuinen 7-prosenttinen saison, josta tosin saa belgialaisia ominaisuuksia hieman hakea. Amarillo on humalalajikkeena. Amarillo ei aina riitele perinteisempien eurooppalaisten oluttyylien kanssa, mutta tässä epämääräinen appelsiinimehun kirpeys nousee ohra- ja vehnämaltaiden keitoksen hallitsevaksi osapuoleksi. Mausteiden ja hiivojen maut, jotka parhaisiin saisoneihin tuovat rutkasti lisäarvoa, jäävät tässä melko kaukaisiksi kaiuiksi.
En aivan valtavasti lämmennyt näille oluille, tai kyllä mutta vain osittain. Peurastajan amerikkalaishumalat olisi kannattanut säästää IPA-tyylisten oluiden ryydittäjiksi. Katkeruuden maljaa voisi vielä hioa myös, se ei lopulta ollut niin minun makuuni kuin ihan aluksi ajattelin. Se on silti tuollainen reilun kolmen tähden olut, jota voisin juoda uudestaankin, koska tripel-tyylistä tykkään. Peurastajaa en taida toiste ostaa, mutta jos Tuju tasokkaana tekijänä joskus panee belgialaishenkisemmän saisonin, sitä ilman muuta testaan.
Olutkoira 