Otetaanpas Schöpsit!

Saanko esitellä: taas yksi kadonnut ja uudelleen löydetty oluttyyli. Schöps on Wrocławin kaupungin oma unohdettu vehnäolut, joka löytyy nyt paikallisen panimon valikoimista.

Breslau oli 1300- ja 1400-luvuilla voimiensa tunnossa olleen Böömin kuningaskunnan tärkeimpiä kaupunkeja.

Alkuvaiheissaan puolalaisten hallitsemasta kaupungista oli näihin aikoihin myöhäiskeskiajalla tullut monikulttuurisen Sleesian alueen pääkaupunki, johon oli muuttanut paljon baijerilaista ja saksilaista väestöä ja jossa oli myös tšekkiläinen vähemmistö.

Kaupunki ja sitä ympäröivä maakunta vaihtoivat myöhemmillä vuosisadoilla vielä omistajaa moneen kertaan; välillä hallitsi Itävalta, sitten Preussi ja Saksa, ja lopulta toisen maailmansodan jälkeen taas Puola.

Tämän sinänsä tyypillisen eurooppalaisen myllerryksen keskellä on hieman hankala määrittää, mihin olutperinteeseen Breslaun eli nykyisen Wrocławin olut oikein pitäisi laskea. Joka tapauksessa Breslauta ilmeisesti pidettiin joitakin vuosisatoja sitten yhtenä Euroopan tärkeistä olutkaupungeista.

cof

Schöpsiä lasissa.

Schöpsin lyhyt historia 

Oluttyyli, josta Wrocław tunnetaan – tai tunnettiin – on nimeltään Schöps. Ensimmäiset varmat kirjalliset maininnat Schöpsistä ovat viimeistään 1500-luvulta. On myös mahdollista, että oluthistoriassa melko tunnetussa ”Breslaun olutsodassa” vuonna 1380 oli jo kysymys tästä oluesta.

Kyse on joka tapauksessa oluesta, jota sleesialaiset Kretschmerit eli panimotoimintaa harjoittavat talot valmistivat omilla erityisillä hiivoillaan. Sikäläisen oluen suosio ulottui Breslaun ja jopa Sleesian ulkopuolelle, ja sitä vietiin myöhemmin muihinkin nykyisen Saksan osiin.

Alkuperäinen Schöps oli tumma (“musta”) ja vahva vehnäpitoinen olut, jota arvostettiin aikoinaan poikkeuksellisen maukkaana oluena. Jäännössokerinsa vuoksi se oli myös muita oluita makeampaa.

1700-luvulla sen rinnalle ilmestyi “valkoinen Schöps”, joka saattoi muistuttaa jossakin määrin nykyisiä baijerilaisia vehnäoluita. Voi olla, että Breslaun oluenvalmistajat tarkoituksella muuttivat tyyliään enemmän suositun Weißbierin kaltaiseksi.

Vastaavasti heidän seuraajansa 1800-luvulla alkoivat imitoida Münchenin tummaa pohjahiivaolutta, ja tätäkin kutsuttiin Breslaussa omana aikanaan Schöpsiksi.

1200px-breslau_um_1900-2

Breslau (Wroclaw) noin vuonna 1900.

 

Muinaisen oluen kuvajaisia

En tiedä tarkalleen, minkä verran tietoa kadonneesta Schöpsista wrocławilaisella Browar Stu Mostówilla (”Sadan sillan panimolla”) on ollut, kun se lähti kehittelemään omaa versiotaan historiallisesta oluesta.

Todettakoon, että tänä vuonna amerikkalainen Brewers’ Association on lisännyt vaalean ja tumman Schöpsin Style Guidelines -sivulleen. Vetäkööt siitä kukin mitä johtopäätöksiä haluaa. En onnistunut löytämään BA:n materiaalista tietoa siitä, mihin lähteisiin heidän tyylimäärittelynsä perustuvat.

Nettisivuillaan Browar Stu Mostów -panimo toteaa, että oluen henkiin herättämiseen on saatu apua historioitsijoilta ja panimomestareilta ympäri maailman. En ole Stu Mostówin tyyppejä haastatellut, joten jos joku tietää prosessista tarkemmin, saa täydentää! Yleisesti ottaen panimon sivut ovat kyllä varsin informatiiviset ja myös tästä aiheesta on englanniksi paljon asiaa.

Panimo on toiminut vasta pari vuotta, mutta se on vakiinnuttanut itselleen melko näkyvän aseman Puolan craft beer -markkinoilla myös kotiseutunsa ulkopuolella.

Tuotteita löytyy siis erikoisolutkaupoista myös muualla maassa, mutta lisäksi niitä on mahdollista maistaa pari kilometriä Wrocławin keskustan ulkopuolella sijaitsevalla panimolla, jonka baarissa tarjoillaan myös ruokaa. Tätä ei tullut tällä kertaa omakohtaisesti kokeiltua. Google Street View’n perusteella toimitilat ovat ihan näyttävässä vanhassa, punatiilisessä tehtaassa.

Sana ”Schöps” kuuluu saksan itäisiin murteisiin ja merkitsee oinasta, siis kuohittua pässiä. Tämä yhteys sarvieläimiin ei kuitenkaan tarkoita, että Wrocławin olut olisi välttämättä varsinaista sukua saksalaisille Bockeille, joita niitäkin esiintyy Puolassa paikallisella nimellä koźlak.

mde

Schöpsiä pullossa.

Schöps nimittäin on todellakin pintahiivaolut (no, sitä myös Bock on varmaan alun perin ollut, jos tarina sen alkuperästä Einbeckin kaupungissa pitää paikkansa). Browar Stu Mostów kertoo, että Schöps oli aikoinaan yksi Euroopan tunnetuimpia olutlaatuja.

Puolan historiallisessa olutkulttuurissa keskeisiä vehnäoluita on muitakin, ainakin piwo grodziskie (saks. Grätzer Bier), joka on sekin syntynyt aikoinaan Saksan hallitsemissa Puolan osissa, nykyisessä Ison-Puolan voivodikunnassa.

Oluthistoriafriikkinä oli tietysti kiiruhdettava heti kokeilemaan Schöpsiä, kun vietin viikonloppua Wrocławissa.

Vanhankaupungin kivijaloissa ja kellareissa on nykyisin monia craft beer -suuntautuneita olutpaikkoja, joissa myös kaupungin omien panimoiden oluita on tarjolla. Tällä kertaa oma pulloni kuitenkin tarttui mukaan mainiosta Drink Hala -kaupasta, joka on reilun puolen kilometrin reippailun päässä vanhastakaupungista Oder-joen vastarannalla.

Browar Stu Mostówin Schöps on pihkanvärinen, hieman samea vehnäolut, jossa on prosentteja 4,8 % ja jonnekin Hefeweizenin ja sahdin välimaastoon asettuva makea maltainen, ehkä vähän karkkimainenkin maku, jossa on hennosti banaania ja mausteita.

Maun taustalla voi ehkä havaita aavistuksenomaisen jugurttimaisen kirpeyden; olueen on nimittäin lisätty useampaa sorttia maitohappobakteereja. Ellei näitä olisi lueteltu lajien tarkkuudella etiketissä, en ole varma, olisinko moista osannut tässä paksussa ja makeahkossa oluessa edes epäillä.

Humalana on Lomik, joka ei ole kaikkein tunnetuimpia puolalaisia lajikkeita. Se on Northern Breweristä jalostettu mieto aromihumala. Baijerilaisen vehnäoluen tapaan humalointi on kaiken kaikkiaan tässä oluessa varsin vähäistä eikä siis paljon muokkaa makua. Hiivasta panimo ei ainakaan etiketissä kerro tarkemmin.

Tuntuu kuitenkin, että pullon kyljessä oleva sitaatti Johannes Sprembergeriltä, 1500-lukulaiselta uskonpuhdistajalta, kuvaa hieman eri olutta. Hänen mukaansa Schöps on viinimäinen, parantaa ruoansulatusta, nostaa ruumiinlämpöä ja voimistaa kehoa niin ettei muuta ruokaa tarvita. Tämä sopisi varmasti paremmin vahvaan, mustaan Schöpsiin, jota hänen aikanaan ilmeisesti juotiin. Ehkä seuraavaksi jokin panimo herättelee sellaisen henkiin?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s