Ei kyllä mene sanontakaan ihan noin, vaan “täydestä kuin väärä raha”. Tämä yksi De Ranke -panimon uudemmista oluista on kuitenkin nimetty paikallisen ex-rahayksikön, Belgian frangin mukaan, ja korkissa ja etiketissä on asianmukaisia kolikonkuvia. Kolikon kääntöpuolella on maanviljelyn jumalattaren Cereksen kuva, joka sopiikin olutpullon koristeeksi hyvin. Kyseessä on tosin 1950–80-luvuilla käytössä ollut frangi – nimittäin euroa edeltäneissä viimeisissä kolikkosarjoissa yhden frangin lanteissa komeilivat kuninkaat Baudouin ja Albert II.
Frangin belgialaisuus liittyy kai siihen, että olutkin on tyyliltään spéciale belge, Belgiassa jokseenkin tunnettu mutta muualla tuntematon pale ale -mainen tyyli. Franc Belgen (5,2 %) tuoksu on maltainen, vähän mineraalinen, karamellinen. Väri on kultainen, hennosti punertava, ei ihan meripihkan värinen mutta kai kuitenkin sitä, mitä spéciale-tyyliltä voi odottaa. Jos Zinnebir on (ilmeisesti) vaalentunut vuosien varrella melkein pilsnerin väriseksi, Franc Belge on sitten jotakuinkin suomalaisen peruslagerin värinen, suodattamattomana pullon pohjaa kohti samentuva.
Maltaina on pilsin ja pale alen lisäksi müncheniläistä, ja makuun tulee hieman paahtoleipää tai voikeksiä, pähkinääkin, periaatteessa brittiläistä tunnelmaa, jossa myös humalalla (Fuggle) on osansa. Todennäköisesti belgialainen hiiva pitää tämän kuitenkin mannermaisen oloisena oluena. Humalat ovat yrttisiä, hetkittäin mentolimaisia. Kuten De Rankelle on tyypillistä, humalointi on belgialaisittain aika avokätistä, IBUja pitäisi olla 40. Olen onnistunut nauttimaan tätä olutta nyt kahteen otteeseen, ja ensimmäisellä kerralla se oli raikkaan, selkeälinjaisen oloinen, ja toisella kerralla elementit tuntuivat olevan enemmän hajallaan. Ehkä kolmas kerta joskus toden sanoo, mutta suosittelen jo tältäkin pohjalta maistamaan, jos osuu vastaan.
Spéciale on nyt siis tyyli, jota muutamat uudemmatkin pienpanimot haluavat palauttaa takaisin kartalle, vähän samaan tapaan kuin Amerikassa tehdään California Commonille (steam beer) tai Pre-prohibition Lagerille. De Ranken versio on pitkän linjan spécialeihin kuten De Koninckiin tai Palmiin verrattuna toki reippaasti humaloitu ja vähemmän makea, joten tyylipiirteiden hahmottaminen voi olla hankalaa näiden esimerkkien perusteella. Sitä en väitä tietäväni, missä mitassa näitä oluita humaloitiin silloin, kun ne uutuutena tulivat belgialaisiin panimoihin 1900-luvun alussa – ehkä niissä olikin särmää, ainakin ne olivat vahvempia kuin kansanomaiset hapanoluet.
Olutkoira 