Oluthistoriallinen joulukalenteri 2019, luukku 5

––Herrat Nethersole & Kumpp:n portteri- ja olut-tehdas on nyt laskenut walmisteitaan liikkeeseen. Tehtaan walmistama olut on erittäin kirkasta ja hienomakuista. Portterikin täyttää kaikki waatimukset ja maksaa 8 m. 25 p. korilta. Tehtaan kauppamerkki on leijona, joka pitää kämmenensä kilwen päällä. Etiketissä on ulkoreunassa Imperial Extra Double Stout ja sisäreunassa „Willmanstrand Porter och Öl-Bryggeri”. Telefon N:o 26. Olisihan tehdas jo alusta alkaen woinut teettää suomenkielisiä etikettiä, sillä siksi täytyy ne kuitenkin aikaa myöten muuttaa.

Jouluksi 1891 saatiin Lappeenrannassa portteria ja olutta kokonaan uudelta panimoyhtiöltä, joka oli pystyttänyt tehtaansa Saimaan rantaan kesän ja syksyn aikana. Willmanstrand Porter- och Öl-Bryggeri oli ilmeisesti kaupungin ainoa panimo; naapurikunnassa Lauritsalassa oli toiminut sellainen jo joitakin kymmeniä vuosia. Perustaja, kauppias John Nethersole oli “Britannian alamainen”, ja alkukesän uutisessa kerrottiin hänen saaneen luvan tontin omistamiseen “vaikka ei ollutkaan Suomen kansalainen”.nethersole-lappeenrannan-uutiset-29-12-1891

Seuraavana keväänä Nethersole avaa Raastuvankadulle olut- ja portterimyymälän ja kesällä 1892 uutisoidaan vielä hänen aikeestaan avata herra Uljaksen taloon Kuninkaankadulle “myymälän tehtaansa teoksista, nimittäin olutta ja portteria”.

Vaikka itse panimosta tuli pitkäikäinen ja se tunnettiin 1900-luvun puolella muun muassa Karjala-oluesta, Nethersolen omistus kesti vain joitakin vuosia. Jo kevättalvella 1893 hän vuokrasi sen pois ja myöhemmin samana vuonna luopui panimon omistuksesta. Kun vuonna 1895 tapahtuu jo seuraava omistajanvaihdos, lehtitiedoissa myyjän nimenä esiintyy yhä Nethersole. Tähän virheeseen Itä-Suomen Sanomat puuttuu 17.1.1895:omat-lappeenrannan-itä-suomen-sanomat-17-01-1895

––„Omat Lappeenrannan Uutiset” – semmoinen oli lehden nimi eilen – näkywät taas sisältäwän koko joukon todellakin o m i a uutisiaan. Semmoisia owat esim. uutinen Lappeenrannan oluttehtaan myönnistä (hra Nethersole, joka on pantu myöjäksi, ei moneen wuoteen ole tehdasta omistanut ja nykyisten omistajain kanssa tuskin on ollut myönnistä puhettakaan); erään hra J. Mäkisen tulosta Itä-Suomen Sanomain toimitukseen (aivan alutonta ja nähtäwästi tahallista waletta) y.m. Nämä olemme oikaisseet ainoastaan siitä syystä, ettei wääriä tietoja menisi muihin lehtiin. Muuten on Lapp. Uutisilla awoin waltakirja haukuskella meitä, minkä syntinen sydämmensä myöten antaa; niihin emme kajoa, enemmän kuin sen uskotteluihin, että sitä muka ihmiset sanottawassa määrässä lukisiwat, jonkatähden wiranomaisten siihen olisi annettawa ilmoituksia j. n. e.

Kuka tämä muutamaksi vuodeksi Lappeenrantaan panimoyrittäjäksi saapunut Nethersole sitten oli? Sanomalehdistä ei paljon valaistusta löydy. Ennen panimon perustamista häneen viitataan ”Matkustavaisia”-palstoilla Pietarista saapuneena Englannin alamaisena. Viipurin reissuja hän ainakin vuosina 1891 ja 1892 teki, ja Helsingissä yöpyi Kämpissä. Muista lähteistä ehkä on kauppiaan myöhempiäkin vaiheita selvitetty, mutta ei ole omiin silmiini osunut.

Lappeenrannan Uutiset vastaa vielä 19.1.1895 yllä lainattuun Itä-Suomen Sanomien pikku-uutiseen ”Oikeat Lappeenrannan Uutiset” -palstallaan näin:

––Lappeenrannan olut- ja portteripanimon on, kuten jo wiime numerossamme kerroimme, öwersti E. v. Haartmann ostanut, ja on omaamisoikeus siis t. k. 5:stä päiwästä hänelle siirtynyt herra J. L. Wutzilta Wiipurista, jolle hra Nethersole sen ennen oli myynyt, puhukoon sitten I. S. S. mitä tahansa.

2 kommenttia artikkeliin ”Oluthistoriallinen joulukalenteri 2019, luukku 5

  1. Helsingin Sanomissa oli 14.6.1994 artikkeli Lappeenrannan Panimosta (toim. Antero Mukka). Jutun mukaan ”Lappeenrannan Ainonkadun varrella on pantu olutta yli sadan vuoden ajan. Jo vuonna 1891 paikkakunnalle saapui englantilainen kauppias John Netherstole, joka perusti Lappeenrannan olut- ja portteritehtaan. Vuonna 1895 tehtaan osti haltuunsa eversti Lars Emil von Haartman, joka omisti ennestään Lauritsalassa vuodesta 1856 toimineen pienen panimon.”

    Seppo Bonsdorffin kirjoittaa Suomen Panimot -kirjassaan, että Nethersole sai liikeluvat 13.6.1891, mutta vuokrasi panimon lappeenrantalaiselle liikemiehelle Matti Roihalle. Von Haartman puolestaan osti kilpailijansa pois markkinoilta 1895, kun Roiha myi vuokraoikeutensa ja muutti Viipuriin.

    Beerfinland.com-sivulla panimon historiaa kuvtaan vielä yksityiskohtaisemmin:

    Oluttehtaan perusti englantilainen kauppias John Nethersole keväällä 1891, jolloin hän sai tehtaallensa myös rakennusluvan. Koko hankkeen rahoittajana oli Nethersolen rekisteröimä John Nethersole & Co. Tehdas rakennettiin rantakadulle tonteille 43 ja 45 (nyk. Ainonkatu 31). Laitos oli valmiina jo saman vuoden marraskuussa, jolloin oluiden keittelyt aloitettiin. Ensiolutta tuli markkinoille joulukuun 21. päivä.
    Tehdas sai viralliseksi nimekseen Willmanstrand Porter- och Ölbryggeri, mutta on mainittu monilla eri nimillä, joista yleisin oli Lappeenrannan Oluttehdas. Ensioluesta mainittiin, että se on ”erittäin kirkasta ja hienomakuista ja portterikin täyttää kaikki vaatimukset”.

    Helmikuussa 1893 Nethersole ja viipurilainen kauppias Matti Roiha kirjoittivat vuokrasopimuksen, jolla Roiha vuokraa tehtaan 1.5.1893 alkaen. Vuosivuokra oli 3.500 markkaa.
    Vielä samana vuonna Nethersole myi tahtaan viipurilaiselle panimomestari Johan Babtist Wutzille. Wutz ei siirtynyt Lappeenrantaan, vaan toimi Viipurissa Yhdysoluttehtaalla. Myös Roihan vuokrasopimus pysyi ennallaan. Tehtaan nimi muuttui muotoon Willmanstrand Öl- och Porterbryggeri, mutta esiintyi lähes yksinomaan suomennettuna Lappeenrannan Olut- ja Portteritehdas.

    Kyseessä ei ole minkä tahansa panimon historia, vaan Lappeenranta-Lauritsala-panimon perustaminen. Hartwall osti panimon 1966 siirryttyään virvoitusjuomien tekemisestä oluenvalmistukseen. Hartwallin Lappeenranassa panema suurin olutmerkki oli nykyinen Karjala.

    Tykkää

    • Juu, näin juuri. Karjalanhan mainitsinkin, mutta toki olisin voinut – ja ehkä olisi pitänyt – sanoa selkeämmin että tässä nyt tulevaa Hartwallin tytäryhtiötä perustetaan. Lähinnä kiinnostuin siitä, että tässä nyt Nethersole, käytännössä täysin unohtunut mies, on luomassa perusteita panimotoiminnalle, joka kukoistaa sitten kansallisena suurbrändinä joskus lähes sata vuotta myöhemmin.

      Tykkää

Jätä kommentti