Poperings Hommelbier: pian nelikymppinen paikallisten humalien viestinviejä

Monet belgialaiset pienpanimo-oluen klassikot syntyivät aikana, jolloin vientimarkkinoita ei juurikaan ollut ja eri olutmerkkejä muutenkin vähemmän. Alueelliset erikoisuudet oli tarkoitettu lähiseudulla juotaviksi, eikä niille tarvinnut hankkia huomiota sosiaalisessa mediassa tai edes perinteisessä. Tällainen on muun muassa Poperings Hommelbier (7,5 %), jota valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981 pidetyille humalafestivaaleille.

Poperinge on Belgian kahdesta tunnetusta humalanviljelyalueesta se suurempi, vaikkakin molemmat ovat kansainvälisessä mitassa hyvin pieniä. Länsiflaamilaisen pikkukaupungin alueella on pantu jo satojen vuosien ajan olutta kahdessa panimossa, jotka ovat Leroy (Het Sas) ja Van Eecke. Lisäksi Poperingen kanavan tuntumasta löytyy koko olutmaailman tuntema Westvleterenin luostari.

Kun Van Eecke lähes 40 vuotta sitten valmisti Poperingen humalafestivaalin juhlaoluen, oli vielä varsin harvinaista korostaa humalaa oluen nimessä tai etiketissä. Amerikkalaisilla oli joitain pyrkimyksiä siihen suuntaan, mutta vielä sielläkin mentiin hyvin matalalla profiililla, kun nykypäivästä käsin katsoo. Ehkä yksittäisiä esimerkkejä on voinut löytyä vaikkapa Britanniasta tai Saksasta, mutta tuskin monia.

hommel

Poperingen pitkästä humalanviljelyperinteestä kerrotaan muun muassa paikallisessa humalamuseossa. (Vasen kuva: Flickr.com, Bernd Rostad, CC BY 2.0.)

Ei Hommelbier myöskään humalaisuuttaan mitenkään huuda. Sana hommel tarkoittaa kyllä humalaa paikallisessa kielenkäytössä, mutta etenkin nykyisestä etiketistä humalankukkien ja -salkojen kuvat on itse asiassa tyylitelty kokonaan pois. Pullon takana lukee pienellä “valmistettu neljällä Poperingen humalalajikkeella”, mutta sekin vain Belgian virallisilla kielillä, ei esimerkiksi englanniksi.

Kun juomatukkuri Geers 1980-luvun alussa kysyi Hommelbierin tekijöiltä, olisiko hänen mahdollista saada olutta jakeluun Belgian (tuolloin vielä harvalukuisia) erikoisolutkauppoja ja -baareja varten, panimon väki tuijotti ihmeissään. Kuka nyt Poperingen ulkopuolella haluaisi juoda olutta, joka on tehty paikalliseen juhlaan ja paikallisten juotavaksi? Kaupat kuitenkin sovittiin ja Hommelbieristä tuli yksi esikuva Belgian uusien artesaanipanimoiden aallolle.

Nykyisin tähän olueen saattaa törmätä silloin tällöin kaikilla mantereilla, vaikka sen levinneisyys ei olekaan mitään verrattuna Belgian indie-panimoiden näkyvimpiin merkkeihin kuten Duvel, La Chouffe, Rodenbach tai trappistit. Tekijä on tänä päivänä Leroy, eli kahden vanhan paikallispanimon yhteenliittymä.

Maistelussa yrttinen humala on tietysti tuoksussa ja maussa läsnä, mutta melko mietona, kuten vanhemman polven belgialaisille oluille on tyypillistä. Sekä haju- että makuaistimuksessa se sekoittuu pian hunajaiseen, makeahkoon maltaaseen, ja vaikka jonkin verran katkeroa jää jälkimakuunkin, ei hallitsevasti.

Modernimpien humalaa korostavien oluiden kuten De Ranken Guldenbergin rinnalla Hommelbier on selkeästi varovaisempi vaikkakin makumaailmaltaan niille läheistä sukua. Nykymakuun se on varsinkin hieman lämmetessään turhankin makea. Kyseessä näyttää tosin olevan täysmallasolut, joten tässä vahvuudessa mallas ehkä helposti dominoikin, ellei makuun ladata myös aika runsasta humalakuormitusta.

Joistakin belgialaisista arvioista olen ollut päättelevinäni, että reseptiä on jossain vaiheessa hilattu enemmän suuren yleisön makuun (“leffemäisemmäksi”?). Jos näin on, nyt Hommelbierin 40-vuotisjuhlien lähestyessä olisi sopiva aika hivuttaa sitä muutaman pykälän verran humalavetoiseen suuntaan, jotta oluen pointti avautuisi myös 2020-luvun olutkansalle. Ne neljä humalalajikettakin voisi myös tänä päivänä mainita nimeltä. Poperingen pelloilla on kasvanut paljon esimerkiksi brittihumalia, mutta viime aikoina humalahistoriasta kiinnostuneet ovat kaivaneet esiin jopa kadonneita belgialaisia lajikkeita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s