Oluthistoriallinen joulukalenteri 2019, luukku 14

Nykyaikaiset matkaoppaat turisteille kehittyivät 1800-luvun alkupuolella, kun yläluokkien perinteisen Grand Tourin rinnalle syntyi Euroopassa mahdollisuuksia monipuolisempiin ulkomaiden kierroksiin. Rautatie varmasti vauhditti edistystä tässäkin, mutta jo ennen sen yleistymistä brittiläinen John Murray loi pohjaa opaskirjojen kulttuurille ja kirjoitustyylille.

murraysMurrayn ensimmäiset oppaat ilmestyivät vuonna 1836. Selailin hänen vuonna 1865 ilmestynyttä Handbook for Travellers in Russia, Poland, and Finland -kirjaansa, joka ilmeisesti on jo toinen versio tämän maantieteellisen alueen opaskirjasta. Esipuheessaan Murray kertoo, että matkailu alueella on helpottunut viime vuosina, ja liikkuminen on vapaampaa kuin melkein missään manner-Euroopassa. Tullimiehet, poliisit ja muu virkavalta eivät enää häiritse. Tsaarin vaihtuminen edistysmieliseen Aleksanteri II:een ja rautateiden rakentaminen ovat helpottaneet matkailijan elämää.

Suomen esittelyssä tekijä on selvästi perehtynyt paikallisiin oloihin melko hyvin. Toki toimituksellisia erheitä on – esimerkiksi maan nimi on Murrayn mukaan paikallisella kielellä Secomi”, ja Ruotsin vallan vakiinnutti Suomeen Birger Zarl” – mutta vaikeampaahan näitä on ollut silloin tarkistaa kuin nykyään. Lähes hengästyttävä detaljien vyörytys Helsingin ja muiden paikkojen nähtävyyksistä ja matkustusvinkeistä vaikuttaa muuten käytännössä virheettömältä.

Monet matkustavaisten huolenaiheet ovat nykyihmisen näkökulmasta kaukaista menneisyyttä, esimerkiksi nämä havainnot:

“Nervous people have no business to travel in Finland: the horses, though small, are full of life, and know of no other pace than the gallop, whether it is up or down hill. The traveller will, either on land or sea, thus speed his way through Finland, and frequently without meeting one human being from one station to the next; the dark pines and massive boulder-stones… the red verst-posts, and a ragged scanty flock, are the only objects that meet the eye.”

Vaikka hevoskyyti koettelee Murrayn mukaan turistin niveliä, tiet ovat kuitenkin paremmassa kunnossa kuin Venäjällä ja postiasemat hyvin toimivia. Tuttuun tapaan oppaasta löytyy myös fraasisanastoa (“kanssa-puhetta”), jolla suomalaisen kanssa voi haastella, jos sellaisen jossain hyvällä onnella kohtaa.

Where is the inn? – Missä kestkiewari?
Where is the refreshment-room? – Missä rawinto-huone?
Where is the W. C.? – Missä ihmisten ulko-huone?

Kansankulttuuria tai ihmisten arkielämää aikakauden matkaoppaissa ei kovin monisanaisesti esitellä. Kymmeniä sivuja kuluu esimerkiksi Eremitaasin ja muiden museoiden nähtävyyksien luettelemiseen huone ja vitriini kerrallaan.

Jotain sanotaan kuitenkin ruoka- ja juomakulttuurista, ja tämä pätkä oikeastaan alun perin huomioni kiinnittikin tässä Murrayn vuoden 1865 oppaassa:

murray-finland

“Elintaso on Suomessa aivan siedettävä, vaikkei toki millään lailla ylellinen: lähes aina on saatavana runsaasti kuivattua lohta, pihvejä ja perunoita, sekä yleisemminkin kalaa, mutta se on tavallisesti karkeaa ja mautonta. Portviini ja Göteborgin portteri – molemmat lajissaan erinomaisia – ovat tämän maan pääasialliset juomat, kuten myös sima.”

Myös Pietarissa oli Murrayn mukaan hyvää olutta, erityisesti Cazaletin Pale Ale on lähes englantilaisten esikuviensa veroista. Moskovassa hän kertoo juotavan “lähes yksinomaan Danielsonin olutta”. Venäjältä Murray löytää kyllä myös halpaa vodkaa ja muutakin rahvaanomaisempaa – ei pelkästään portviiniä ja portteria kuten Suomesta… Jää arvoitukseksi, missä paikoissa hän on Suomessa ruokaillut, mutta epäilenpä, ettei kallista tuontiportteria ole juuri muualla kuin hienoimmissa ravintoloissa ollut tarjolla. On totta, että portteria tuli meille päin 1800-luvun alkupuolella juuri Göteborgista, jossa toimi Lorentska Porterbruket ja sen maineikas seuraaja Carnegie. Toki 1860-luvulla Suomen kaupungeissa oli jo paikallisiakin portterintuottajia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s