Oluthistoriallinen joulukalenteri 2019, luukku 10

Ilmeisesti Saku ei ollut alun perin portteripanimo, mutta neuvostoajat tekivät siitä sellaisen. En tunne kaikkia yksityiskohtia virolaispanimon menneisyydestä, vaikka hyllystäni löytyy sen historiateos. Mainintoja portterista ei kirjasta kuitenkaan löydy ensimmäistä maailmansotaa edeltävältä ajalta tai edes Viron ensimmäisen tasavallan vuosilta.

Silloin tällöin törmää läntiseen tarinaan, jonka mukaan kommunistinen hallinto kitki neuvostotasavalloista ja muualtakin itäblokkiin jääneiltä Itämeren rannoilta vanhan portterinvalmistusperinteen. Tuo perinne oli saanut alkuperäisen innoituksensa 1700-luvun brittiläisistä tuontioluista ja kehittynyt myöhemmin muun muassa saksalaisesta maailmasta tulleiden panimo-oppien myötä.

Kuten olen jo parissa aiemmassa postauksessa sanonut, vuodet 1945–1989 eivät oikeastaan lopettaneet portteriperinnettä niistä maista, missä se oli erityisen vahva. Puolalaiset jatkoivat, virolaiset jatkoivat, ja esimerkiksi Ukrainassa, Tšekissä ja Itä-Saksassa oli vähintäänkin yksittäisiä portteristaan tunnettuja panimoita. Tilapäisiä katkoksia toki tuli – eihän Suomessakaan portteria taidettu tehdä toisen maailmansodan ja vuoden 1957 välillä.

Saku Õlletehas (Bierbrauerei Sack bei Reval) perustettiin vuonna 1820 – aikana, jolloin sen kummemmin portteria kuin baijerilaista lageria ei kai näillä leveysasteilla pantu. Yhtiön historian mukaan ensimmäisessä panimorakennuksessa tehdystä oluesta ei ole tietoa, mitä olutta se oli. Näin varmasti on; tuskin Sinebrychoffkaan tietää alkuvaiheidensa oluista kovin paljon.

cofKun nyt yritän tavata Sakun panimon historiaa (viron lukeminen ei minulta vielä ihan ongelmitta suju), portteri näyttäisi uiskentelevan tuotevalikoimaan vasta toisen maailmansodan jälkeen. Uusia tuotteita 1950-luvulla ovat sen ohella Märtsi õlu, Moskva õlu, Riia õlu ja Saku õlu. Aiemmin panimo ei siis ole myöskään käyttänyt kotipaikkakuntansa nimeä brändinä – kuten se nykyisin tietysti tekee.

Jos asiat todella ovat näin, portterin myöhäinen tulo on tietysti kiinnostava yksityiskohta, kun ajattelee esimerkiksi sitä, miten Tarton oluttehtaan (ex-A. Le Coq) historia paljolti rakentuu juuri tämän oluttyylin varaan. 1960-luvulla Sakulla sitten tehdään oluita sekä lokakuun vallankumouksen 50-vuotispäivää (1967) että laulujuhlien 100-vuotispäivää (1969) varten, ja molempien vuosien valikoimassa myös Porter on mukana.

Vuonna 1970 portterin valmistus lopetetaan Viron snt:n panimoissa elintarvikeministeriön päätöksellä. Syynä ovat kolme kertaa tavallista olutta pitempi valmistusaika, joka heikentää tuottavuutta. Myös raaka-aineiden suurempi kulutus ja karamellimaltaan kalleus mainitaan. Sinänsä portterin säilyvyysaika (17 päivää) on ollut tavallista olutta (7–8 päivää) pitempi, mutta tämä ei vaikuta päätökseen. Panimo kuitenkin jatkaa tukeaan taiteelle ja urheilulle, ja sillä on omat kalastus- ja metsästysseuransa. Vuonna 1970 perustetaan Sakun panimon oma torvisoittokunta.

“1970. aastast lõpetati toiduainete tööstuse ministeeriumi korraldusel porteri tootmine Eesti õlletehastes, sest selle valmistamine võttis kolm korda rohkem aega, viies rentaabluse näitajad alla. Samuti kulus toorainet rohkem ja kasutatud karamell-linnased olid tavalistest linnastest tunduvalt kallimad. Porter säilis 17, teised õlled vaid seitse-kaheksa päeva… Ettevõte toetas endiselt taidlust ja sporti, tegutsesid oma kalandus- ning jahindussektsioon. 1970. aastal asutati tehase puhkpilliorkester.”

Näyttää kuitenkin siltä, että portteri ei katoa pitkäksi aikaa. 1980-luvun alussa, jolloin neuvostotasavalta päättää jälleen kehittää Sakun panimoa, portteri on mukana valikoimassa. Neuvostovaltion viimeisinä vuosina ja Viron itsenäisen tasavallan alkuaikoina se on joulunajan kausiolut, jota suomalaisessakin lehdistössä kehutaan.

6 kommenttia artikkeliin ”Oluthistoriallinen joulukalenteri 2019, luukku 10

    • Ehkä toukohousu but it’s my toukohousu! Pidän portterista kiinni, noita kahta muuta en käyttäisi… Hyvä että herättävät tunteita kyllä, se on aina positiivista.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s