Oluttrendit vuodelle 2019 ja muita huuruisia näkyjä

Jo kolmena vuonna olen tehnyt blogiin pienen katsauksen siitä, mitä maailmalla puhutaan uuden vuoden oluttrendeistä. Nyt vuorossa on 2019, ja parisenkymmentä nettijuttua olen tätä varten käynyt vilkuilemassa (ja kuunnellut yhden podcastin). Tuttuun tapaan valtaosa jutuista on amerikkalaisia, jotkut yksittäiset muualta päin englanninkielistä maailmaa kuten Australiasta tai Britanniasta.

Metodihan on helppo: kirjoittaa Googleen “beer trends 2019” ja käydä läpi ne osumat, joissa joitakin olutta tai olutalaa koskevien trendien ennustuksia on tulevalle vuodelle tehty. Sen jälkeen olen nostanut listaksi ne asiat, jotka esiintyvät mahdollisimman monissa artikkeleissa – eli jotka vaikuttavat olevan lähellä jotakin kuvitteellista konsensusta.

magi

Kuva: Flickr.com, Wonderlane, CC BY 2.0.

Lista nyt on mitä on, kun esimerkiksi jätän muuta kuin englantia puhuvan maailman kokonaan huomiotta. Ehkä tulevat globaalit oluthitit muhivatkin nyt vaikka Italiassa tai Ranskassa. Teen tämän jälleen vähän kieli poskessa. En silti väitä, ettei osa alan ihmisistä osaisi ihan hyvinkin vainuta, mitä oluttulevaisuus mahdollisesti lupaa. Kotimaassa ennustuksia on viime päivinä ollut muuten muissakin blogeissa, mutta oma katseeni on nyt siis merten takana.

Kannabidioli, lager ja matala-alkoholisuus

Vaikka trendiennustukset hajoavat usein yhtä moneen suuntaan kuin on ennustajiakin, jotkut ideat niissä tuntuvat toistuvan. Kolmen kärki on hahmottunut sekavasta massasta aina jollain tavalla. Eniten tämän vuoden ennustuksissa toistui “low ABV” eli miedosti tai hyvin miedosti alkoholiset oluet. Tämän tietysti jokainen ymmärtää miten ymmärtää – tarkoista lukemista profeetat eivät puhuneet, joten luin tähän samaan joukkoon “sessioitavuudesta” puhuneet jutut.

Uutta tämä oluiden alkoholipitoisuuden laskun povaaminen ei ole. Se, kuten toinenkin kärkikolmikkoon noussut trendiennustus – lagerin uusi tuleminen – on ollut mukana myös edellisinä vuosina. Sen sijaan uutena tulee lukuisissa ennustuksissa toistunut CBD eli kannabidioliyhdisteen käyttäminen oluenteossa.

Tässä koontia joistakin paljon toistuneista ennustuksista:

Oluttyylit:

  • Kuten todettiin, lager toistui kaikkein useimmin. Koska osa ennustuksista oli koottu artikkeleihin panimoihmisiltä, tämä sinänsä jo useampana vuonna toistunut profetia voi vähitellen toteuttaakin itseään (ainakin jos panimoiden ajatus lagerin paluusta perustuu siihen, että lagerilla on myös kysyntää). Ja nyt siis puhutaan ns. craft lagerista pikemmin kuin siitä, että esimerkiksi amerikkalaiset pienpanimofanit kääntyisivät joukolla takaisin Budweiserin ja Coorsin juojiksi. Nyt mainittiin erikseen myös harvinaisemmat lager-tyylit kuten tmavý (tumma tšekkiolut) ja frankenilainen kellariolut.
  • Moni ennusti jälleen, että hapanoluet jatkavat marssiaan valtavirtaan. Niille voi syntyä uusia alakategorioita samaan tapaan kuin IPA on poikinut viime vuosina esimerkiksi New England IPA-, Black IPA- ja muut vastaavat tyylit.
  • Brut IPA ilmaantui uutena oluttyylinä lähes tyhjästä melko nopeasti. En nähnyt mainintoja siitä vielä viime vuoden ennustuksia peratessani. Jotkut ennustavat nyt sille vielä jatkuvaa kasvua, mutta vastaavasti löytyi pari kappaletta “rip Brut IPA” -tyyppisiä lausuntoja.

Oluen raaka-aineet ja valmistus:

  • Kokeilunhalu ei laannu, ja erikoisia raaka-aineita varmaan jatkossakin tuodaan oluihin ainakin suuressa osassa panimoita. Yksi puhutuimpia oluita GABF:ssa tänä vuonna on ollut Spaghetti Gose, ja tämä WeldWerks-panimon tuote oli jättänyt jälkensä – pienen trauman jopa – joihinkin ennustajiin. Silti hedelmien ja vihannesten lisääminen erilaisiin hapanoluihin tuntui olevan monella mielessä. Tietenkin nuo hamppuperäiset CBD- ja THC-yhdisteet, alkoholittomissa tai alkoholipitoisissa oluissa, kuuluvat myös kategoriaan raaka-ainekokeilut.
  • Humalasta ei puhuta kovin paljon näissä ennustuksissa, mutta hiivasta ja käymisestä puhutaan sen sijaan aika usein. Kveik toistuu parissa–kolmessa jutussa, samoin kombucha. Ei nyt ehkä voi vielä sanoa, että hiiva ja muut sienet ovat “uusi humala”, mutta jonkin verran ne tuntuvat kiinnostavan.
  • Hybridit ja erilaiset sivupolut nähdään olutalan mahdollisuutena. Välillä kyse on oluen ja jonkin muun juoman, esimerkiksi viinin, risteytyksestä (cocktailin makuiset oluet, Rosé Sparkling Ale jne.). Joskus puhutaan oluen kypsyttämisestä muita juomia sisältäneissä tynnyreissä, ja tynnyrikypsytysten suosio ylipäänsä jatkuu. Toisaalta uumoillaan, että jotkut käsityöpanimot hairahtuvat oluen valmistuksen tieltä. Tässä yksi toistuvista ajatuksista on hard seltzer eli alkoholipitoinen makuvissy.

Panimoala ja olutravintolat:

  • Paikallisuuden voimaan uskotaan edelleen. Taproomeista ennustetaan tulevan yhä enemmän craft-ilmiön polttopisteitä eri paikkakunnilla. Monet panimot lymyilevät tällä hetkellä laitakaupungilla ja teollisuusalueilla, mutta yhä useampi avaa taproomeja lähelle keskustaa. Tämä voi syödä markkinoita olutbaareilta, jotka eivät ole sidoksissa panimoihin.
  • Laatu – mitä sillä kukin tarkoittaakin – on mainittu useampaan kertaan pienten panimoiden valttikorttina. Tämä tuntuu tavallaan itsestäänselvyydeltä, koska koko amerikkalaisen craft beerin tarina perustuu sille, että huonon massaoluen rinnalle pyritään tuomaan laadukkaita ja kiinnostavia käsityöoluita. Osittain tarkoitetaan kuitenkin sitäkin, että “tehdään yksinkertaisesti hyvää olutta”, eli – rivien välistä luettuna – karsitaan rönsyjä, keskitytään tekemään jotain todella hyvin.
  • Ylipäätään käsityöpanimoiden tulevia elinehtoja pohdittiin todella monessa ennustuksessa. Ehkä sektorin kasvu jatkaa hidastumistaan, jopa kääntyy hienoiseen laskuun. Elintilasta kamppaillaan. Yksi viisas ennusti, että joku isommista amerikkalaisista käsityöpanimoista kohtaa loppunsa; toisen mielestä taas synkät pilvet big craftin taivaalla alkavat vihdoin hälventyä.

Tällaista tämän vuoden alussa. Osittain on murmelimainen olo, kun lagerin nousun ja joidenkin vastaavien juttujen ennustetaan trendaavan vuosi toisensa jälkeen. Pitäisi tietysti aina pystyä katsomaan myös taaksepäin – ehkäpä craft lagereita nyt onkin selvästi enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Toisaalta osa ennustuksista on minulle aivan uusia, esimerkiksi hampun sisältämiin kemikaaleihin perustuvat oluet. Nämä eivät tuntuisi ainakaan lyhyellä aikataululla valtaavan eurooppalaisia käsityöolutmarkkinoita. Jäädään siis odottamaan, miten ja millä aikataululla Atlantin takaiset trendit meille tällä kertaa uivat.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s