Kuusen alla: Harjun Panimon koti-Burton

Olutkoira ei ole yleisesti ottaen erikoistunut lainkaan kotipanijoiden tuotteiden maisteluun ja arviointiin, mutta silloin, kun joku keksii tarjota tännepäin jonkin suosikkioluttyylini onnistunutta edustajaa – esimerkiksi vahvempia brittiläisiä, saksalaisia tai belgialaisia tyylejä – tartun kyllä sellaiseen tarjoukseen viipymättä.

Näin teki Harjun Panimo jokin aika sitten, ja nyt saimme järjestettyä kyseisen kotipanimon suosiollisella avustuksella testipullollisen lappeenrantalaista Burton alea tänne blogin ”toimitukseen”. Olut kulkee nimellä Kuusen alla, ja Untappdissa tätä 7,5-prosenttista brittiesikuvia mukailevaa tuotetta ovat jo jotkut tekijän itsensä lisäksi pisteyttäneetkin.

Mikä Burton?

Burton ale on siis oluttyyli, joskin siitä erikoinen ettei sitä tahdo löytyä oikein mistään nykyisistä oluttyylien luokituksista. Beer Judge Certification Programin guidelinesissa Burton mainitaan oluttyylin 17A British Strong Ale alityylinä – viitaten historiallisiin juuriin – muttei selitetä sen kummemmin mistä on kyse. Itse kirjoitin Burton ale -tyylistä viime kesänä, ja tuon postaukseni seurauksena siis Harjun Panimokin älysi ottaa minuun yhteyttä.

Sen jälkeen, kun Burton ale -termiä lakattiin Britanniassa joskus sotien jälkeen käyttämästä, katosi ilmeisesti myös ymmärrys siitä, mihin sillä aikoinaan viitattiin. Edes itse Michael Jackson, joka ei ollut mikään oluthistorioitsija, ei tuntunut tätä täysin ymmärtävän (ks. jälleen kesäinen postaukseni).

Helppoa tätä ei lyhyesti ole selittääkään, mutta sanotaan nyt yksinkertaisuuden nimissä vaikka niin, että olutta, joka on vahvuudeltaan jotain 5–12 % väliltä, mieluummin vähän tummempaa kuin ihan vaaleaa, ja jota voisit kutsua myös nimillä strong ale, winter warmer tai barley wine, voit melko huoletta nimittää myös Burtoniksi ilman että kukaan osaa paljastaa bluffiasi. Olkoon tässä Olutkoiran virallinen Burton ale -määritelmä.

 

mde

Kuusen alla on kuusen alla. Tosin kuusi on juuri ehditty viedä pois.

Kuusen alla on väriltään silmämääräisesti tummempi kuin esimerkiksi Alkosta löytyvä Fuller’s 1905 Old London Ale, joka on panimon mukaan Burton ale, ja tämä on sitä sameampi myös. Kaadoin nyt oluen jotenkin hätäisesti niin, että jo hieman yli puolet pullosta lasiin loroteltuani mukaan lompsahti jonkinlainen hiivankappale. Ehkä se sotki tilannetta, olin kyllä yrittänyt antaa pullon levätä muutaman päivän mahdollisimman rauhassa sen jälkeen olin saanut oluen Janilta.

Kuusen alla maistelemassa

Jos Old London Alen tuoksu lähentelee luumuhilloa, tässä ensimmäinen nenäaistimus on pikemminkin mustaa kirsikkaa. Maultaan Kuusen alla on ainakin omaan suuhuni mukavan tanakka tumma brittiolut, jossa katkeruus ja makeus ottavat yhteen ehkä hiukan rosoisemmin kuin Fuller’sin eleganteissa klassikoissa mutta oikein toimivasti silti. Ehkä myös alkoholi maistuu tässä oluessa hieman enemmän kuin prosentit 7,5 % antaisivat odottaa, mutta se ei ole omissa kirjoissani mikään iso ongelma.

Maltaana on pelkkää Maris Otter Palea, humalapuolella pääasiassa Englannin uskolliset työhevoset Goldings ja Fuggle, sekä Harjun blogin mukaan joitain roippeita Northdownia, Targetia ja Challengeria. Dansukkerin tumma siirappi on korvaamassa brittireseptin invert sugaria, ja kun sen läsnäolon tietää, sen kuvittelee maistuvankin, ainakin alkumaussa. Harjun Panimon blogista löytyy lisätietoa oluen spekseistä.

Vaikka oluen nimi on Kuusen alla, reseptiin ei näyttäisi kuuluvan sen kummemmin mitään joulumausteita kuin kerkkiä tai muitakaan kuusen osia. Pieni mausteisuus maussa lienee siis peräisin humalista ja/tai hiivasta. Olen aistivinani hentoa havuisuutta myös, mutta kun käytetyistä humalista vain Challengerin (jota mukana on kai hyvin vähän) voi odottaa sellaista sisältävän, kysymys on varmaan jostain oluen nimen aiheuttamasta harha-aistimuksesta.

Janilla oli ilmeisesti oluen kypsyessä ollut pieniä huolia siitä, että osassa pulloista ei ollut ollut tarpeeksi hiilihappoa. Maistamassani pullossa sitä oli kyllä ihan riittävästi: ei hirveän paljon, mutta ei tavattoman vähänkään.

Kaiken kaikkiaan tuomioni tästä oluesta on, että jos nyt aivan Fuller’sin tasolle ei ole ehkä vielä noustu (eikä 99,9 % kaupallista panimostakaan koskaan nouse), niin mukavia joulunajan maistiaisia on kuitenkin saatu aikaan. Voittaa Pandan konvehdit, vihreät kuulat ja ison osan jouluoluistakin! Makeuden hallinta (tai kenties sokerin valinta) on ehkä se elementti, mitä tässä jään eniten miettimään, mutta kun oluenpano-osaamista ei itseltäni löydy, enpä paljon osaa tekijää eteenpäin opastaakaan (pitäisikö antaa käydä vielä hiukan pitempään?). Kannustan vahvasti jatkamaan tällä isojen brittioluiden saralla, niitä on maailmassa ihan liian vähän. Hieno homma ja lisää tällaista!

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuusen alla: Harjun Panimon koti-Burton

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s