Biselius

Ensimaku helähtää katajaisesta havumetsästä, mutta sitten jotain menee hieman pieleen. Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaolut ei noussut maailmanluokan tähdeksi.

Sibeliuksen juhlavuoden olutta taisi tulla maistettua ensi kertaa jo ennen viime talven lumien lähtöä, mutta silloin ei ollut aikaa miettiä asiaa sen tarkemmin. Mestarin varsinainen syntymäpäivä on nyt, joten palataan aiheen äärelle.

Sibelius 150 -oluen valmistaneen Vakka-Suomen Panimon valikoimista löytyy vanhastaan oluita, jotka tuntuvat hakevan innostuksensa suomalaisesta luonnosta, raaka-aineista ja sielunmaisemasta.

Esimerkiksi Savukataja on luomus, jonka yhdeksään tummanruskeaan alkoholiprosenttiin kiteytyy jotain melko omaperäistä pohjoisen kansan luonteesta. Se on ehdottomasti yksi parhaista suomalaisista oluista, joita on koskaan tehty.

Vuodenaikojen vaihtelu Suomessa, muuttavien joutsenten ja kurkien huudot, satakielten laulu e-mollissa ja Erdgeruch, maan tuoksu, olivat asioita, joita Sibelius tarkkaili ja aisti Järvenpään tuolloin koskemattomassa maastossa, Ainolan alppimajan ympäristössä. Hän käytti noita ääniä ja aistimuksia luomistyössään.

On mahdollista, että myös Sibelius-oluen suunnittelussa vakkasuomalaisilla on ollut jokin saman sukuinen ajatus, sillä oluessa on mukana katajaa. Ensinuuhkaisun metsäisyys viittaa aikoihin, jolloin oluessa ei vielä käytetty humalaa, vaan sen mausteeksi nyhdettiin joka toinen pellonpientareelta puskeva rikkakasvi.

Ja toisaalta voi olla, että Sibelius joi suunnilleen tämän tyyppistä olutta ollessaan ”viftillä” Kämpissä, Königissä tai Gambrinissa, tai ulkomailla asuessaan. Vaalea baijerilais-böömiläinen varasto-olut oli tullut Helsinkiinkin joitakin vuosikymmeniä aiemmin, ja se oli täällä kuten monessa Euroopan maassa muodikas juoma paremman väen illanvietoissa. Sibelius kamppaili tosin vahvempienkin pullon henkien kanssa, mistä tämän oluen etiketissä melko kepeään sävyyn vitsaillaan.

Katajan suomalaisuus on juuri tässä oluessa kuitenkin päälle liimattua ja ohuehkoa. Ensivaikutelman mentyä suuhun jää normaali kevyt pilsener- tai lager-oluen runko, akselilla Laitilan Kukko tai Mallaskosken Kuohu. Toisin kuin Sibeliuksessa, siinä eivät yhdisty väkevällä tavalla toisiinsa ”kantasuomalais-myyttinen ja eurooppalainen” mielenmaisema.

Koska säveltäjä, jonka 150-vuotispäivää nyt juhlistetaan, kuuluu musiikin maailmanlaajuisiin klassikoihin, ainakin Ratebeer-arviointisivuston käyttäjät edellyttävät, että juhlaoluen olisi pitänyt olla omassa lajissaan edes suurin piirtein vastaavaa tasoa:

Sibelius would’ve deserved a better beer. (rosenbergh, Ratebeer, 6.3.2015)

[S]hould be ashamed of celebrating our national composer with a beer as lame as this. (liinis, Ratebeer, 27.2.2015)

Sibelius would turn in his grave… (oh6gdx, Ratebeer 6.3.2015)

Shit happens, but please don’t name your shitty beers after great composers. (Marduk, Ratebeer, 22.8.2015)

I like Sibelius. This beer makes me sad. (FatPhil, Ratebeer, 19.8.2015)

Sorry Sibelius. (Beerheart65, Ratebeer, 15.2.2015)

Sekä panimolle että Sibelius 150 -logoa hallinnoivalle juhlavuosiorganisaatiolle on ollut varmasti selvää, ettei olla tekemässä Linda-siideriä, Kotiteollisuus-olutta tai edes Motörhead-viiniä. Ei ollut kyse Sibelius-logon liimaamisesta melkein minkä tahansa olutpullon kylkeen.

Lento loppui silti jostain syystä lyhyeen. Valittiin väärä tyylilaji tai kehittely jäi puolitiehen. Elämmehän juuri nyt aikaa, jolloin suomalaisella panimolla voisi hyvin riittää taas rahkeet vaikka maailmanluokan klassikko-oluen lanseeraamiseen.

Sibelius 150 ei sitä ollut, vaan säveltäjämestarin juhlavuotta kilistellään perusbissellä. Ehkä 175- tai 200-vuotisjuhliin?

Sibelius-luonnehdinnat ovat osin Erik Tawaststjernalta ja ingressin kuvaus ensimaun helähdyksestä Ratebeer-käyttäjä Kamikaze_A6M5:lta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s